Auton mukana tulleet Valeon sulat kuluivat loppuun ja tilalle tuli nakattua laadukkaiksi väitetyt Boschin sulat.
Boschin sulkien materiaali kovettui ja ne täristivät lasin pinnalla. Uudet, hivenen erinäköiset Boschit tilalle.
Jälleen Boschilaiset sulat täristävät ja toimivat muutenkin pakkasella huonosti liian kovan kumiseoksen takia. Tilalle tuli haettua merkkikaupasta Valeon sulat, jotka ainakin uutena ovat Boschilaisia paremmat. Kumiseos on ilmeisesti jotain silikonipohjaista, kun kumi on mustan sijaan harmaata. Tärkeintä on kuitenkin sulan materiaalin pehmeys, jolloin se toimii hyvin myös pakkasella.
Lasinpyyhkijät olivat jääneet tihkuasentoon plussakeleillä. Seuraavan kerran tietenkin lähdettiin liikkeelle pakkasella ja heti käynnistyksessä sulat rikkoontuivat, kun ne olivat jäätyneet lasiin kiinni ja pyyhkimet käynnistyivät. Tilalle laitettiin Championin sulat, jotka vaikuttavat ihan Valeoiden veroisilta ainakin uutena. Valeot toimivat loppuun asti hyvin, mutta kumin irtoaminen tuhosi sulat ennen aikojaan.
Lasinpyyhkijät kitisivät tihkusateella. Championin sulat vaihdettiin Bilteman vettähylkiviin versioihin. Kitinä loppui oitis, mutta palasi hiljalleen takaisin. Ilmeisesti tuulilasiin oli tarttunut pihkaa tai joitain vastaavaa tavaraa, kun lasi vaikutti omituisen laikukkaalta. Armottomalla pesemisellä lasi saatiin tasaiseksi ja sulat kitinättömiksi. Championit vaikuttivat vielä uudenveroisilta, joten sikäli vaihto saattoi olla turha.
Vasemmanpuoleisesta Bilteman sulasta alkoi kumiosa irtoamaan ja pyyhintäjälki oli heikkoa. Nakattiin tilalle hyväksi havaitut Valeon sulat.
Kuskin puolen Valeosta petti runko. Tilalle Championin lötköpötkösulka, joka ainakin uutena toimi vakuuttavasti. Sulka on hiljainen ja tekee siistin jäljen. Vänkärin puolen Valeo tekee huomattavasti heikompaa jälkeää, vaan ompa se kyllä iäkkäämpikin.
Lasinpyyhkijät jäivät kymmenen asteen pakkasella suoritetun pyyhinnän seurauksena yläasentoon. Syypää löytyi vivuston pallonivelien rasvauksen puutteesta. Moottori oli kammennut varren irti. Uutta rasvaa, varsi kiinni ja menoksi taas.
Autoon yritetty murtautua, jonka seurauksena kuskin oven lukko jouduttu uusimaan. Lukko hajosi pikkuhiljaa siten, että oikealla avaimellakaan ei päässyt sisälle. Merkkiliikkeestä ostettu lukko oli Valeo-merkkinen. Oikean oven lukossa on myös murtojälkiä, mutta se vielä toimii, joten uusimatta jäi.
Autossa oli jo ostettaessa saranatapit ja helat väljät. Myös ovien rajoittajat olivat väljät. Aluksi ovista kuuluikin naksumista joka vaihteenvaihdossa, mutta se loppui rasvauksella. Jossain vaiheessa naksuminen alkoi palailla pätkittäin, jolloin päätin uusia tapit ja helat molempiin oviin. Ovet muuttuivatkin jämäköiksi tuon operaation jälkeen. Rajoittimien uusimisella saisi myös naksumisen ovia avattaessa ja suljettaessa loppumaan.
Lopulta hermostuin ovien naksumiseen niitä avattaessa rajoitinkohtaan ja uusin rajoittajat molempiin oviin. Nyt ovet ovat aivan kuin uudet eikä ylimääräisiä ääniä kuulu ovista missään tilanteessa. Vaikuttaa, että saranat eivät juuri kulukaan, kun kasasin ne tappirasvan kanssa.
Kuskin ovesta alkoi kuulua napsahduksia ajossa. Oven lukkokoneisto vastasi vastatappiin kevyesti ja vedon muuttuessa se aiheutti napsahtavan äänen. Alempi saranatappi oli hivenen päässyt väljistymään. Korjasin ongelman aluksi siirtämällä vastatappia n. millin verran alaspäin ja lopullisesti uusimalla saranatapit. Parempi uusia hyvissä ajoin, ettei tarvitse uusia helojakin. Tappien uusinnalla ovesta tuli taas uuden veroinen.
Moottoritila ja alusta pestiin painepesurilla. Kuivattelun jälkeen alusta massattiin. Wurthin tavaraa upposi autoon neljä purkillista.
Auton kotelot ruostesuojattiin Pohjolan Lasi Oy:ssä Oulussa. Operaatioon kuului mm. auton pesu ja reikien poraaminen aineiden ruiskutusta varten.
Alusta ja moottoritila pestiin paineella. Alustan koteloista puhallettiin paineilmalla ylimääräistä tavaraa ulos. Irtonainen massa raaputeltiin pois. Joitain pintaruosteita hiottiin. Alustaan ja koteloihin ruiskutettiin Dinitrolin ML-koteloaine ja lopuksi pintaan Dinitrolin Car-massa. Koteloaineet olikin helppo ruiskutella, kun reiät oli valmiiksi porailtu sopiviin paikkoihin. Myös maalipinnalta korjailtiin muutamia ruostepaikkoja. Pahin ruostepaikka oli konepellin sauma, jonne ruoste oli päässyt pesimään sauma-aineen irrottua. Ruostuminen saatiin kuitenkin kuriin hiekkapaperi, sinkkimaali ja pintamaaliyhdistelmällä.
Alusta ja moottoritila pestiin paineella. Alustan kotelot puhallettiin paineilmalla. Auton takaosan koteloissa ei suoja-ainetta ollut enää jäljellä. Vain kuiva ruosteinen pinta tuntui alustan palkkien sisuksia tunnusteltaessa. Olivatko viimekesäisessä suojauksessa aineet loppuneet kesken vai ovatko ne yksinkertaisesti ryömineet ruostekerroksen alle? Palkkien sisuksissa nimittäin on yllättävän paljon ruostetta nimenomaan auton takaosassa. Helmapelleissä, apurungossa ja auton etuosan palkeissa tavaraa oli jo entuudestaan riittävästi eikä siellä ole ruostettakaan. Alustan koteloihin ruiskutettiin litran verran Dinitrolin ML-kotelonsuojaa. Maalipinnassakin oli edelleen muutama ruostepaikka, joita tuli rappailtua jälleen auki. Tällä kertaa paikat suojattiin Noverox + LöweRost + pintamaali yhdistelmällä. Osassa paikoista käytin vain Noverox + pintamaali yhdistelmää. Aika näyttää toimivatko nuo yhdistelmät. Aiempi sinkkimaali + pintamaali yhdistelmä ei toimi hyvin ainakaan jossei kaikkea ruostetta saa alta pois.
Oikean puolen takapyöränkaaressa ruostetta. Tehty siihen kevyttä paikkailua. Sauma-aineet kauttaaltaan autossa alkavat olla kovettuneet ja ruostetta löytyykin jo vähän sieltä sun täältä. Toinen kriittiseltä vaikuttava paikka on takapenkin kulmat. Katsellaan kesällä tilannetta tarkemmin.
Takapalkissa pakoputken kannatinkumin kohdalla sen verran ruostetta, että päädyttiin hitsaushommiin. Myös vasemmalla edessä tunkkauspisteessä jo aika hyvin ruosteessa oleva kohta. Muuten kori on kohtuullisessa kunnossa edelleen. Konepellin saumat ovat ilkeännäköisessä ruosteessa, mutta ruostuminen ei kuitenkaan ole edennyt.
Hanskalokeron lukosta katkesi välitystappi ja lokeron luukku jäi kiinni. Lukon sai purettua ulkopuolelta ja kansi saatiin auki. Hajottamolta käytetty lukko tilalle (3 euroa). Uuden hinta olisi ollut merkkikaupassa 40 euron paikkeilla.
Kuskin penkin verhoilu kului istuinosastaan keskeltä puhki. Penkin verhoilu irrotettiin ja keskelle ommeltiin uutta kangasta vanhoja saumoja mukaellen. Samalla viritettiin ristiseläntukea tiukemmaksi.
Tuulilasin tienoilta kuului pakkasilla natinaa. Mitä enemmän pakkasta, sitä voimakkaampaa. Voideltu vaseliinilla ja silikonilla tuulilasin tiivisteen alta. Asiantuntijat väittivät ettei silikonia tuohon paikkaan saa laittaa, se kuulemma ruostuttaa. Vaseliini ei kuitenkaan toiminut riittävän hyvin natinanpoistajana, joten laitoin tiivisteen alle myös silikonia. Ainakin natinat loppuivat siihen paikkaan. Samalla huomattiin, että oikeaan yläkulmaan on joskus osunut jokin. Katto on selvästi maalattu jälkikäteen ja tuulilasi ei oikein istu paikoilleen varsinkaan oikeasta laidastaan. Aiemmin huomattu myös, että keulaa on kolhittu johonkin, koska keulapalkissa näkyy kosketusjälkiä. Onkohan ollut isokin kolari?
Tuulilasi ja sen tiivisteet uusittiin. Vaseliini oli muuttanut tiivisteen muotoa kupruilevaksi ja tiiviste oli venynyt, turhan pehmeä ja todella rumannäköinen. Samalla saatiin siivottua vaseliinit ja silikonit tiivistepinnoilta. HUOM! Silikoni ei ollut viidessä vuodessa aiheuttanut minkäänlaista ruosteongelmaa, niinkuin asiantuntijat aiemmin väittivät. Nyt tiedän, että tuohon tarkoitukseen on olemassa tuulilasintiivistysainetta. Sillä olisi saanut natinat turvallisesti pois vahingoittamatta tiivisteitä ja maalipintaa. Toinen toimiva aine tuohon paikkaan ja tarkoitukseen on silikonirasva.
Tuulilasi lähti halkeamaan n. vuosi sitten oikeasta laidasta. Halkeama eteni pikkuhiljaa lähes vasempaan laitaan asti. Lasi vaihdettiin uuteen Keminmaassa.
Oikeassa takavaloumpion vilkun lasissa oli kosteutta. Pienen tutkimisen jälkeen huomasin, että umpion laidassa ollut korokepala oli poikki ja kosteus pääsi ryömimään poistoaukosta sisään. Pikaliimalla uusi korokepala paikoilleen ja umpio on taas sopivasti irti korista eikä kosteutta enää lasin sisään kerry.