Moottoritila sylinterikansi irrotettuna.
Kadetin moottori rupesi kalisemaan, eikä tällä kertaa ollut kyse venttiilinnostajista tai nokka-akselista, vaan kalina kuului alakerrasta. Kalinaa kuunneltiin muutama kuukausi kunnes lopulta kajahti kunnolla, ja savun hälvettyä auto hinattiin maantieltä kotiin.
Lohkossa oli nyrkinmentävä reikä etupuolella kolmospytyn kohdalla, ja jotain tavaraa jäi maantiellekin. Laakerivikahan kyseessä oli niinkuin kesällä jo asiantuntijat kommentoivatkin kalinan kuultuaan. Kampiakselissa oli jo kunnolla välystä, ja kajauksessa oli kiertokanki jytkähtänyt poikki.
Kansi oli edelleen hyvässä kunnossa. Nokassa ei ollut yhtään kulumaa eikä mäntä ollut päässyt lähikontaktiin venttiilien kanssa. Jostain pitäsi siis saada uutta tai käytettyä alakertaa tilalle, vai olisiko jo tekniikan vaihdon paikka? Talvi kyllä lähestyy uhkaavasti, joten remontissa toivoisi tällä kertaa pääsevän vähällä.
Reikä lohkon kyljessä.
Kiertokanki oli poikki ja männän helmassa oli leikkautumisjälkiä.
Kk-laakerien vaihtoa ja mäntien putsausta.
Konehuoneessa alkaa olla tilaa.
Kansi levällänsä.
Kampiakselin stefa on sotkenut jakopäätä.
Moottoritila valmiina.
Näyttävä konerikko. Kajaus ja pölläys ihan formulatyyliin. Hetken tuntui jo, että koko auto palaa, kun öljyt kärysivät pakosarjalla.
Kansi nostettiin autosta sarjoineen, kaasuttimineen ja bensapumppuineen päivineen. Männän sai nostettua ylös lohkon kyljessä olleesta reiästä ja kiertokangen karmea kunto oli nähtävissä. Kulumaa oli kampiakselin laakeripinnassakin jo ihan kunnolla. Sen sijaan sylinterit olivat vielä ihan kuosissaan eikä muutenkaan alakerrassa ollut pahempaa vikaa nähtävillä. Moottorista olisi varmaan saanut vielä soivan pelin, jos operaatioon olisi alettu ajoissa. Nyt kuitenkin tarvitaan välttämättä ainakin uusi alakerta.
Kansi oli vielä kunnossa.
Kampiakselin laakeripinnat ovat nähneet joskus vähän parempiakin päiviä.
Kemin Varaosa Oy:ssä oli -88 vuosimallia oleva 1,3:n nokkavikainen moottori myynnissä, jonka alakerta otettiin rungoksi Kadetin uudelle moottorille. Kampiakselin laakerit päätettiin varmuuden vuoksi uusia, jotta seuraava remontti siirtyisi pitemmälle. Öljypohja irrotettiinkin ja yksi kiertokangen laakeri otettiin malliksi. Tarvikeliike toimittaa laakerit torstaille, jolloin päästään tositoimiin. Uudesta moottorista päätettiin ottaa myös pakosarja, se kun on vanhassa moottorissa halki. Uusiksi menevät myös ainakin kannentiiviste, öljypohjan ja pakosarjan tiivisteet.
Uuden alakerran alapuoli öljypohja irrotettuna.
Uuden alakerran yläpuoli.
Irroteltu startti ja laturi ynnä muuta tilpehööriä. Laskettu öljyt vanhasta lohkosta pois. Vanhasta kannesta irrotettu pakosarja. Yksi pultti katkesi irrotustyössä ja pultinjätökset jouduttiin poraamaan pois. Karstaa lioteltu ja rappailtu palotiloista. Vanhasta lohkosta otetaan luultavasti öljypohja, se kun on uudessa vähän solmussa.
Vaihdettiin uuteen moottoriin kiertokankien laakerit ja samalla käytettiin männät pois. Ne putsattiin ja samoin tehtiin sylintereille, tiivistepinnatkin putsattiin. Vanhaan kanteen vaihdettiin uudesta pakosarja ja samalla uusittiin pakosarjan tiiviste. Välikansi irtosi kantta pyöritellessä, joten se tiivistettiin Loctiten aineella uudelleen. Autosta irrotettiin vanha lohko. Siitä siirrettiin kytkin ja öljypohja uuteen. Kasatessa käytettiin uutta öljypohjan tiivistettä. Vanhasta lohkosta irrotettiin männät ja tutkittiin tuhoa tarkemmin. Kolmospytyn kiertokangen kappaleet olivat vielä lohkossa. Kangen pultit olivat katkenneet ja kierot. Laakeriliuskat olivat kappaleina ja ne olivat selvästi käyneet kuumina. Kiertokankien laakerit olivat saaneet jollain lailla siipeensä joka pytyssä. Männissäkin näkyi leikkautumisjälkiä. Nelospytyn kiertokangen kannen pultit olivat jo kierot. Se olisi varmaan korkannut seuraavaksi. Joka tapauksessa operaatio alkaa olla kasausta vaille valmis.
Kolmospytyn kiertokangen ja laakerin kappaleet.
Muutkin kk-laakerit olivat aikalailla naarmuilla.
Uuteen lohkoon vaihdettiin vielä kampiakselin stefa, kun se näytti vuotaneen öljyä. Vanhasta otettiin myös öljynpaineanturi. Se kun oli vasta uusittu. Sitten osat heitettiin auton pellin alle. Ongelmaksi kuitenkin muodostui jakopään suojapelti, joka ei sopinutkaan uuteen lohkoon. Lohkon mukana tullut muovikoppa oli rikki, joten jakohihnan taustapelti piti ottaa vielä vanhasta lohkosta. Jakohihna oli tietenkin ehditty laittaa paikoilleen, joten se piti vielä kertaalleen irrotella. Pakoputken keskipöntön pääty oli rikki, niinpä sekin meni vaihtoon. Keskipala oli ruostunut kunnolla kiinni takapönttöön, joten se irrotettiin rälläköimällä. Uuden paikoilleen sovittelu jäi vielä kesken, kun alkoi sataa. Kun putken saa paikoilleen, voi ruveta yrittämään auton käynnistämistä.
Pakoputkea ruvettiin sovittelemaan sateen tauottua, mutta putki todettiin vääräksi. Ensimmäinen mutka oli liian jyrkkä. Tarvikeliikkeen kirjat tarjosivat autoon liian uutta mallia olevaa putkea valmistenumeron perusteella. Autoon sopi vanhemmanmallinen putki. Kun putki saatiin paikoilleen, juotettiin autolle öljyt ja nesteet. Öljyiksi valittiin halvimmat Teboilin moniasteöljyt ja vesitilaan kaadettiin pelkät vedet. Auto käytettiin lämpimäksi ja kansi jälkikiristettiin. Sytytys säädettiin kohdalleen ja kaasutintakin jouduttiin ruuvaamaan. Tyhjäkäynti oli vanhoilla säädöillä 1500rpm. Kierrosruuvi piti ruuvata melkein pohjaan, että tyhjäkäynnin sai asettumaan noin 950 kierrokseen minuutissa. Seosruuviakin sai pyöritellä laihemmalle kierrostolkulla. Lopputuloksena oli kuitenkin nätti käyntiääni ja nykimätön kulku. Autolla ajettiin jonkin aikaa testilenkkiä jonka jälkeen vaihdettiin öljynsuodatin uuteen ja öljyt Mobilin ykkösiin. Lokilämmitin piti vielä vaihtaa vanhasta lohkosta, kun johtosarja ei sopinut paikoillaan olleeseen lämmittimeen. Samalla vaihdettiin vesien tilalle jäähdytinnesteet. Nyt vaan on ajettava sopivan rauhallisesti tuhatkunta kilometriä, että laakerit tottuvat uuteen kotiinsa.