Moottoritila sylinterikansi irrotettuna.
Renun 346000km ajettu E6J-moottori rupesi nakuttamaan maantieajossa. Veto oli kuitenkin normaalin tuntoista eikä savutusta ilmennyt kierroksillakaan. Nakuttavalla koneella ajettiin vielä viitisenkymmentä kilometriä. Nakutusta kuului tasaisesti ajon päätyttyä tyhjäkäynnilläkin. Ääni kuulosti aivan isontuneelta venttiilinvälykseltä jossain venttiilissä. Äänessä oli sivujuonteena kuitenkin hankaavuutta ja moottori oli kuluttanut öljyä vuodesta 2002 lähtien koko ajan lisääntyvässä määrin, joten epäilykset pahimmasta heräsivät. Joka tapauksessa remottia oli tiedossa.
Venttilikoppa irrotettiin ja venttiilivälykset mitattiin. Venttiilikoneistossa kaikki vaikutti olevan kunnossa, joten epäilykset siirtyivät moottorin alakertaan. Seuraavaksi mitattiinkin puristukset. Ne olivat tasaisesti noin 12 baria, paitsi ykkössylinterissä, jossa oli puristuksia vain 8 bar. Männän päälle laskettiin vähän moottoriöljyä ja paineet nousi 18 bariin. Asia oli harvinaisen selvä, männänrenkaat päästivät läpi. Moottori oli myös huohottanut runsaasti öljyä kaasuttimeen. Erikoista oli se, että auto veti koko ajan normaalisti eikä päästänyt sinistä savua ilmoille ollenkaan. Ajoittain kone oli kyllä kalistellut kylmäkäynnistyksien jälkeen jonkin verran ja talven kovilla pakkasilla se lähti välillä vain kolmella pytyllä käyntiin. Käynti kuitenkin tasoittui muutaman sekunnin sisällä. Joka tapauksessa ei auttanut kuin alkaa moottorin purkuoperaatioon. Remontti päätettiin tehdä niin, että moottori olisi koko ajan autossa paikoillaan.
Jakopää ilman hihnaansa.
Sylinterikannessa ei mitään vikaa.
Ykkösen sylinteriputki irrotettuna. Kuvassa näkyy tiivisteenpoistoainetta lohkossa ja männissä. Aine tavallaan kiehuu pinnoilla.
Sökö sylinteriputki ja mäntä. Putken ulkopinta on kerännyt vesitilassa melkoisesti ruostetta.
Tällaiset näkymät olivat vastassa, kun öljypohjan irrotti.
Öljypumpun käyttöketju jakopäässä.
Kampiakselin kaulat vaikuttivat olevan kunnossa.
Keinuvipuhärdelli nakattuna venttiilikopan päälle.
Termostaatti asustelee tämännäköisessä kopassa.
Termostaattikoppaa toisesta kulmasta.
Termostaattikotelo paikoillaan kannessa.
Ykköspytyn kamppeet puuttuvat lohkosta.
Pakosarjan tiivistepinta putsattuna sylinterikannesta.
Imusarja menossa uuden tiivisteensä kera paikoilleen kanteen.
Sylinterikansi aika pitkälti kalustettuna. Termostaattikotelo vielä puuttuu. Pakosarjassa oleva valkoinen on pakoputken paikkaustahnaa. Sarja on tuosta kohtaa halki ja siitä kuuluu pientä ylimääräistä ääntä kiihdytyksissä kuumilla kesäilmoilla. Paikkatahnalla testasin, että tuo ääni kuuluu tosiaan tuosta pakosarjan halkeamasta. Aine tiivisti sarjan vain vähäksi aikaa, kuten oli odotettuakin.
Mäntä menossa paikoilleen.
Venttiilin säätöoperaatio meneillään.
Uusi mäntä varsitettu.
Taivasalla tätä remonttia ei näköjään olisi kannattanut tänä keväänä tehdäkään.
Kansipulttien kiristys oikeaan momenttiinsa.
Moottorin ylä- ja alapuolen tiivistesarjat tilattiin. Samalla otettiin myös uudet männänrenkaat ja kiertokankien laakerit. Sylinterikansi irrotettiin ja todettiin hyväkuntoiseksi. Myös kannentiiviste vaikutti pitäneen hyvin. Ykköspytyn tulppa oli aivan mustana öljystä. Muut olivat normaalin näköisiä, vaikkakin kolmos- ja nelospytyn tulpat olivat väreiltään vähän turhan paljon valkoisen puolelle kallellaan. Öljypohja irrotettiin ja ykköspytyn mäntä nostettiin pois paikoiltaan. Jälki oli melkoisen karua katseltavaa. Sekä sylinteriputki että mäntä olivat entiset ja männänrenkaat aivan jumissa. Putki ja mäntä menevät siis uusiksi ja samalla vaihdetaan kaikkien kiertokankien laakerit, vaikka tuon ykköspytyn kk-laakerit vaikuttivat todella hyväkuntoisilta. Muut sylinterit olivat priimakunnossa. Tehtaan hoonausjäljetkin olivat vielä näkyvissä. Samalla kun moottori on kerran auki, vaihdetaan myös muitten pyttyjen männänrenkaat. Todennäköisesti myös venttiiliohjurien tiivisteet vaihdetaan.
Ykköspytyn mäntä oli päässyt melkoisen heikkoon kuntoon. Männän laki oli muuttanut muotoaan ja männänrenkaat olivat kunnolla jumissa. Ykkösen sylinteriputkessa oli ikävät naarmut. Kk-laakerit olivat ykköspytyssä kuin uudet. |
Kannesta purettiin pois termostaattikotelo, bensapumppu, pako- ja imusarjat. Näin ollen kannen sai paremmin pysymään pöydällä missä asennossa vain. Kannesta tempastiin yksi pakoventtiili kokeeksi pois ja todettiin, että venttiilit on syytä saada puhtaammiksi. Sitten siirryttiin moottorin alakertaan, josta nostettiin loputkin männät pois. Kaikissa männissä olivat öljyrenkaat keränneet runsaasti karstaa. Renkaat irroteltiin ja katkaistulla männänrenkaalla putsailtiin uria. Männänlakeja rappailtiin karstasta lastalla. Putsauksessa käytettiin myös kaasarin putsausainetta. Myös lohkon ja kannen tasopintoja putsailtiin tiivistejämistä. Kiertokankien laakerit olivat kaikissa sylintereissä kuin uudet. Päivä sisälsi myös ajelua autotarvikeliikkeestä toiseen, kun hommattiin rempassa tarvittavia litkuja ja osia kasaan. Enää puuttuvat mäntä ja sylinteriputki, jotka ovat tilauksessa. Männän vaihto vaatii moottorikoneistamon apua, koska männän tappi on kiertokangessa kiinni lämpösovitteella. Kemin alueella tarvittavat laitteet on vain Tornion Moottorikoneistus Oy:llä. Heitä ei homma kuitenkaan kiinnostanut. Töitä on kuulemma niin paljon, että tuon pikkuhomman tekemiseen olisi mennyt vähintään viikko. Oulun Moottorikoneistamolla homma otetaan työn alle aikaa varaamatta. Noin pieni operaatio kuulemma hoituu milloin vain. Yhden männän takia tulee siis turhaa ajoa ja viivästystä remonttiin, mutta pääasia, että auton saa kuitenkin kasaan kohtuullisen nopeasti ja kaverin autotalli pääsee jälleen muuhun käyttöön. Remotti jatkuu siis vähintään maanantaille asti.
Kakkospytyn mäntää on tässä yritetty puhdistella. Kuvassa on männänrenkaat jo irrotettu. Mäntä vaikuttaa hyväkuntoiselta kuten kaikki muutkin männät ykköspytyn mäntää lukuunottamatta. Nelospytyn pakoventtiili tulossa pois paikoiltaan. Nokka-akseli näkyy paremmin, kun keinuvivut ovat edestä pois. |
Postimies toi ovelle uuden männän ja sylinteriputken. Vielä ei kuitenkaan pääse niitten kimppuun, kun tuo uusi mäntä pitää saada ensin vanhaan kiertokankeen kiinni moottorikoneistamolla. Niinpä ryhdyttiin kannen kimppuun. Venttiilijousityökalu oli vähän solmussa, joten vain kolme venttiiliä saatiin irrotettua, hiottua ja venttiilinvarren kumit vaihdettua. Sitten homma tyssäsi ja piti ruveta korjaamaan työkaluja. Männät vielä putsailtiin ja rengastettiin, sitten eikun formulojen aika-ajoja seuraamaan. Aika-ajojen kaksi ensimmäistä olivat Renaulteja. Toivottavasti männät kestävät kisassa :) Ajojen jälkeen oiottiin venttiilityökalua, mutta siinä oli metalli pehmentynyt niin paljon, että piti hankkia uusi. Halvat Taiwanilaiset työkalut eivät ilmeisesti ole niitä kaikkein parhaimpia. Uudella työkalulla venttiilijouset painuivat kevyesti kasaan ongelmitta. Niinpä kansiremppa saatiin lopultakin kunnolla käyntiin. Viimeinenkin pakoventtiili hiottiin. Imuventtiilien tiivistyspinnat olivat hyvät eikä niitä tarvinnut hioa. Karstaa sai kuitenkin rappailla jokaisesta venttiilistä pois. Kaikki venttiilinvarren kumit vaihdettiin uusiin. Vanhat kumit olivatkin jo reilusti kovettuneet, mutta ilmeisesti ne olivat kuitenkin pitäneet. Venttiiliohjurit vaikuttivat välyksettömiltä. Tasopintoja putsailtiin tiivistejämistä kannesta ja lohkosta. Kansi kalustettiin valmiiksi termostaattikoteloa lukuunottamatta. Termarikotelo tiivistetään Loctiten tasotiivisteaineella kunhan aine muistetaan ottaa mukaan remonttipaikalle. Sunnuntaina voinee vaihdella kiertokankien laakerit ja nakata kakkos-, kolmos- ja nelospyttyjen männät paikoilleen. Venttiilien säätöjen tarkistus on myös vielä tehtävälistalla.
Ykköspytyn imuventtiilikin oli saanut osansa ohipuhalluksesta, mutta se oli silti pysynyt tiiviinä. Kakkospytyn mäntä rengastettu. Uusi venttiilinohjurin suojakumi paikoillaan. Uutta ja vanhaa rinnakkain. Venttiilityökalun oikomista. |
Päivä aloitettiin nakkaamalla männät lohkoon paikoilleen. Homma meni kuitenkin kokonaan uusiksi, koska männänrenkaita ei oltu sovitettu sylintereihin. Uudet renkaat tulee viilata jokaiseen sylinteriin sopivaksi. Joka renkaalle on määrätty katkoksen välimitta. Jos männät olisi jätetty ilman viilausta paikoilleen, olisi moottorista tullut aivan liian tiivis. Sähläykseen kului turhaa aikaa ja vaivaa, mutta kiirehän ei tässä maalimassa mihinkään ole. Välillä piti käydä rauhoittumassa formulakisaa tuijotellessa, kun hommat eivät sujuneet jouhevasti. Rellujen männät kestivät hyvin ja tuloksena oli ykkös- ja kolmossija yhden Ferrarin ängettyä viime vuoden maailmanmestaritallin autojen väliin. Kisan jälkeen säädettiin venttiilit ja tiivistettiin termostaattikotelo. Vielä viriteltiin uusi sylinteriputkikin paikoilleen. Nyt ei auta kuin odotella, että ykköspytyn uusi mäntä saadaan varsitettua.
Uusi sylinteriputki viriteltynä paikoilleen. |
Mäntien ja kiertokangen kanssa ajeltiin Oulun Moottorikoneistamolle, jossa uusi mäntä viriteltiin kiertokankeen kiinni aivan hetkessä. Todennäköinen syykin männän rikkoontumiselle löytyi. Moottorikoneistamolla meinattiin, että sylinteri on käynyt todennäköisesti joskus liian kuumana. Eli ongelma saattaa olla lähtöisin talvella 1998 sattuneesta jäähdytinnesteputken riikkontumisesta. Silloin autolla ajettiin ilman nesteitä kymmenisen kilometriä lämpöjen noustessa korkealle. Kemi-Tornio -alueellekin olisi syytä saada yhtä palvelualtis moottorikoneistamo. Ahvenjärven lopetettua ei ainakaan asiakkaista olisi pulaa. Oulusta tultua kalustettiin lohko loppuun ja laitettiin öljypohja paikoilleen uuden tiivisteen kera. Sitten moottorin etummainen tukikumi paikoilleen ja eikun virittelemään kantta paikoilleen. Pari kansipulttia ei kuitenkaan suostunut liikkumaan jouhevasti kierteillään, joten kansipulttisarja meni vielä tilattaviksi. Kello oli sen verran paljon, että se tulee vasta keskiviikolle. Tarvikeliikkeessä käynnin jälkeen laiteltiin paikoilleen vielä vesiletkut, alipaineletkut, sähköjohdot, bensaletkut, kaasutin, pakoputken etuosa, moottoritilan alapuolen suojalevy, virranjakaja ja jakohihna ynnä muita irrotettuja tilipehöörejä. Keskiviikolle jää sitten kannenpulttien laitto ja kannen kiristys, venttiilikopan paikoilleenlaitto, jakopään tarkistus, laturin remmin laitto ja jakopään kopan paikoilleen laitto. Sitten on vuorossa juottaa moottorille sen tarvitsemat nestemäiset ainekset ja remontti alakaa olla melekosen lähellä loppuaan.
Uusi mäntä paikoillaan lohkossa. |
Pultit tulivat ja kansi saatiin kasaan. Samalla huomattiin syy miksi pari vanhaa pulttia ei mennyt kunnolla paikalleen. Toisen puolen pultit olivat lyhyemmät! Pitkät pultit sillä puolen tietenkin pohjaavat. Pienen oman tyhmyyden noitumisen jälkeen nakeltiin uudet pultit paikoilleen ja kiristettiin kansi ohjeiden mukaan. Rellussa vedetään pultit ensin perusmomenttiin ja siitä vielä isompaan momenttiin. Sitten odotellaan vähintään kolme minuuttia jonka jälkeen ensin löysäillään pultteja ja sitten kiristetään ne lopulliseen momenttiin alottaen keskeltä. Kannen kiristyksen jälkeen tarkastettiin vielä jakopää. Jakohihnaa sai vähän löysätä. Se oli mennyt turhan kireälle maanantaina. Sen jälkeen autolle juotettiin sisäänajoöljyt (Mobil Super 10W-40) ja sisäänajojäähdytinnesteet (litra Renun nestettä ja loput vesijohtovettä). Sitten pyöriteltiin startilla öljynpaineet ylös ja eiku tulpat ja loput kamat paikoilleen. Heti ensimmäisellä käynnistyksellä auto kävi nätisti ja huomattiin, että remontissa ei auto ainakaan huonontunut. Silloin on kyseessä aina onnistunut remontti, kun auto on vähintään samassa kunnossa kuin aloittaessa :) Samalla huomattiin, mistä tulee sanonta, että koneremontin jälkeen otetaan koneesta savut. Putkesta pöllähti sinistä, kun mäntien päällä ja sylinteriputkien seinämissä ollut öljy paloi pois. Kohta rupesi pakoputken etuosa savuaan valkoista, kun siihen valuneet jäähdytinnesteet ynnä kaikenmaaliman muut aineet paloivat pois. Autolla ajeltiin samantien pientä testilenkkiä ja huomattiin, että käynnistyvyys oli pirteämpää lämpimällä moottorilla kuin aiemmin. Nyt on vain muistettava ajaa tuhatkunta kilometriä rauhallista mutta vaihtelevaa sisäänajoa sopivilla kierroksilla, että uusi sylinteri ja uudet laakerit hioutuvat paikoilleen.
Tässä kuvassa moottori käy jo tyhjäkäyntiä. |
Autolla on nyt rempan jälkeen ajettu kolmisensataa kilometriä ja öljyä on jo jonkin verran kulunut. Parkkipaikalle oli jäänyt muutamia tippoja öljyä. Vuotopaikkaa etsittäessä huomattiin tuoretta öljyä olevan virranjakajan alla ja jonkin verran sieltä moottorin taakse ryömineenä. Itse asiassa nuo paikat ovat olleet kosteana jo melkoisen pitkään, mutta nyt vuoto vaikutti lisääntyneen. Tiivistepaketissa oli mukana virranjakajan o-rengas, joten se uusittiin. Vanha olikin mennyt ajan myötä melkoisen kovaksi koppuraksi ja se oli painunut kasaan. Muita vuotoja ei ole näkynyt, moottoriöljyt ovat edelleen kirkkaat ja moottorin vetokin on koko ajan parantunut. Nyt kone tuntuu melko vahvalta alakierroksilla ainakin pintakaasulla ajettaessa. Kovin suuria ja pieniä kierroksia ei näin sisäänajossa ole tullut käytettyä, vaan moottoria on pyritty käyttämään koko ajan sellaisella kierrosalueella, millä se pyörii herkästi. Jäähdytinnesteen seassa on hivenen remontissa irronneita roskia ja öljyjäämiä, muuten nesteet ovat kirkkaat ja nestepinta on säilynyt suurinpiirtein samassa tasossa koko ajan.
Vauhtipyörän anturin ympäristössä oli nähtävissä tuoretta öljyvuotoa. Ilmeisesti virranjakajan kovettunut o-rengas oli päästänyt öljyä lävitseen. Tässä kuvassa on jo uusi o-rengas paikoillaan. Tämännäköinen on moottorin pääty ilman virranjakajaa. |
Parkkipaikalle tahtoi vaan tippua öljyä ja öljypinta oli vaillennut alle min- ja max-puolivälin. Öljy vaikutti vuotavan moottorin takapuolelta, pääosin vaihteiston puolelta. Asia selvisi kunnolla vasta, kun kytkinkopan suojapellin irrotti. Suojapellin irrottaminen vaati pakoputken etuosan irrotuksen, joten sekin irrotettiin. Öljypohjan tiivistehän se oli jäänyt vuotamaan pääasiassa kampiakselin kaulalta, mutta vaikutti siltä, että koko takasauma vuoti. Pultit olivatkin melekosen löysällä ja kun niitä kiristi, öljyä tursusi saumasta. Etupuoltakin joutui kiristämään, sen verran tiiviste painui kasaan kiristämisen seurauksena. Vaikka öljypohjan tiivisteen tulee ollakin löysään kiristetty, ei se saa aivan pelkästään sormivoimin olla kiinni. Eikun kytkinkopan suojapelti ja pakoputki taas paikoilleen ja täytyy toivoa, että vuoto olisi lopultakin hallinnassa. Öljyä lisättiin vielä reilu puoli litraa, että öljypinta saatiin mittatikussa maksimiin. Nyt on noin 400km ajettu remontin jälkeen ja ajo tuntuu jouhevalta. Kulutuskin on pienentynyt. Tämä vuosi onkin menty yli 7 litran kulutuksissa, nyt ollaan 6,5 litran tahdissa. Viimeisin kulutuslukema ennen remonttia oli 7,3 litraa satkulle vaikka kelit olivat lämpimiä, joten mäntävika on taatusti vaikuttanut kulutukseenkin. Tosin ajotyylikin on näin sisäänajossa erilainen.
Auto tankattu. 754km ja 48 litraa eli kulutus tuolla tankillisella oli 6,4 litraa sataselle, vaikka ajo oli pääasiassa kaupunkiajoa. Kierrokset ovat pysyneet koko tankillisen alle 3500rpm, joten ei ihme, että kulutus onkin pienempi kuin edellisellä tankillisella. Tuntuma on kuitenkin sellainen, että bensankulutus tulee olemaan vähäisempää enemmälläkin polkemisella kuin ennen remonttia. Auto tiputti vieläkin jonkin verran öljyä ja nimenomaan öljypohjan tiivisteestä. Öljyä oli tullut hivenen maahankin asti, mutta vuoto ei enää ole näkynyt mittatikussa. Mutta eiku taas irti pakoputken etuosa ja kytkinkopan suojapelti ja öljypohjan kiristämistä. Tällä kertaa kiristys varmistettiin uudella Biltemasta hankitulla momenttiavaimella. Öljypohjan pultit olivat momenttiavaimen mukaan vieläkin vain noin 5Nm kireydessä, kun ohjearvo pulteille on 7-9Nm. Nyt pultit ovat tuossa ohjearvon ylärajan tietämissä, joten nähtäväksi jää, joko vuoto loppuu. Jäähdytinjärjestelmä huuhdeltiin ja nesteet vaihdettiin. Ennen öljyjen vaihtoa pitää vielä varmistaa, että vuodot saadaan kuriin.
Sisäänajo suoritettu loppuun. Kilometrejä kertyi 875 kappaletta, kun päätin heittää Mobilin ykköset (5W-50) sisään ja uusia öljynsuotimen. Auto ei ole enää tiputellut öljyä maahan asti, vaikka pientä kosteutta vielä öljypohjan seutuvilla ja pohjamuovin päällä näkyykin. Nyt kohtapuoliin uskaltanee ajellessa oikaista oikeaa jalkaa suoremmaksi, vaikka puolikaasullakin tuntuu nyt ehtivän vähän liiankin kanssa.
Auto alkoi tiputella taas öljyä maahan asti, joten eikun uutta öljypohjan tiivistettä paikalleen. Taas pohjamuovi irti, pakoputken etuosa ja kytkinkopan pelti pois. Sen jälkeen moottori köytettiin laturin korvakkeesta etutolppien välisen vahvikeputken varaan. Sitten eikun moottorin tukikumi irti, öljyt laskettiin pohjaropusta mäjelle ja eiku öljypohjan pultteja irrottelemaan. Kun öljypohja saatiin ujutettua apurungon ja moottorin välistä pois, huomattiin, että muutama pultinreikä oli selvästi koholla. Nuo paikat mätkittiin moskalla suoremmiksi ja tiivistepinnat putsattiin. Vanha tiiviste oli monesta kohtaa rikki. Ei mikään ihmekään ettei se ollut pitänyt. Uuden tiivisteen molemmille puolille levitettiin varmuuden vuoksi vielä Plastic Paddingin Gasket silikonitiivisteainetta. Sitten eiku kamat kasaan, taas uudet Mobilin ykköset sisään ja johan on ihme jos vielä vuotaa. Nyt on moottoriremontin jälkeen ajettu noin 1400 kilometriä, joten edellisille öljyille kertyi matkaa vain kutakuinkin 500 km. Luulisipa ainakin öljytilan nyt puhdistuneen.
Auto käytettiin päästömittauksessa viime viikon lopulla ja seosta rukattiin hivenen laihemmalle. Muutos oli niin pieni, että se ei käyntiin vaikuttanut. Kierrosruuviinkaan ei tarvinnut tuon muutoksen vuoksi koskea. Tyhjäkäyntikierroksia on kuitenkin joutunut hivenen pienentämään kilometrien karttuessa, kun kierrokset ovat pikkuhiljaa pyrkineet nousemaan. Moottori toimii edelleen jouhevasti eikä se enää vuoda öljyäkään. Nyt on koneen kasaamisen jälkeen ajettu suurinpiirtein 3000 km. Kun käyttää koko kierrosaluetta hyväksi aina tuonne 6000 rpm:ään asti, nousee kulutus lähelle seitsemää litraa sataselle. Se on kuitenkin ihan kohtuullinen arvo ottaen huomioon tehon käytön. Öljyä ei ole nyt kulunut ainakaan niin paljoa, että sitä mittatikusta huomaisi. Öljyä ei ole myöskään vuotanut maahan asti, vaikka vaihteiston ja moottorin väli onkin edelleen kostea. Nähtäväksi jää, meneekö kampiakselin kytkimen puoleinen stefa vielä vaihtoon vai joko moottori on riittävän tiivis.