Finaalinen lauseenvastike (tehdäkse/ni, -si jne.)

Finaalinen lauseenvastike korvaa jotta-lausetta. Tavallisin virhe onkin merkitykseen liittyvä: muotoa käytetään, vaikka kyse ei ole ajattelukykyisestä subjektista tai ainakaan tavoitteellisesta tarkoitushakuisesta toiminnasta.

Esimerkki:

Lehden mukaan iltapäiväkerho lähti syyskuun alussa syyslomalle alkaakseen jälleen tammikuussa.

Kerho ei ole ajattelukykyinen subjekti. Myöskään kerhon ohjaajien, lasten tai lasten vanhempien tavoite ei ole, että kerho olisi koko syksyn suljettuna. Lauseenvastike on näin ollen aivan virheellisesti muodostettu. Jos se olisi oikein, kerho ajattelisi, että lähden nyt lomalle, jotta voin alkaa tammikuussa.

Korjaus esim. näin: Lehden mukaan iltapäiväkerho lähti syyskuun alussa "syyslomalle" mutta sen toiminta voidaan aloittaa jälleen tammikuussa.

Myöskään seuraavassa esimerkissä ei voi olla kyse subjektin eli ihmisien tavoitteesta:

Maanjäristyksen alettua monet ihmiset juoksevat ulos rakennuksista vain jäädäkseen kaatuvien savupiippujen, tippuvien kattotiilten tai lasien alle.

Esimerkin mukaan ihmiset juoksevat ulos, jotta jäisivät kaatuvien savupiippujen ynnä muun alle. Koska kukaan tuskin tahtoo savupiipun alle jäädä vaan juoksemisen tavoite on päinvastoin yritys pelastautua, täytyy virke korjata.

Korjaus esim. näin: Maanjäristyksen alettua monet ihmiset juoksevat ulos rakennuksista ja jäävät sen vuoksi kaatuvien savupiippujen, tippuvien kattotiilten tai lasien alle.

Aivan virheellinen käsitys finaalisen lauseenvastikkeen merkityksestä ja käytöstä näkyy olevan yleisönosastokirjoittajalla, joka paikallislehti Karjalan Heilissä (19.7.2003, s. 8) vakuuttaa seuraavasti:

Enempää harmia ja mielipahaa kellekään aiheuttaakseni olen aina pyrkinyt parkkeeraamaan autoni mahdollisimman sivuun.

Kirjoittaja pyrkii siis muotoilunsa mukaan aiheuttamaan harmia ja mielipahaa. Tavoiteltu merkitys on aivan ilmeisesti päinvastainen: jotta en aiheuttaisi harmia ja mielipahaa. Tämmöinen kiellon sisältävä merkitys onkin parasta muotoilla sivulauseen avulla.

Korjaus esim. näin: Jotta en aiheuttaisi enempää harmia ja mielipahaa kellekään, olen aina pyrkinyt parkkeeraamaan autoni mahdollisimman sivuun.

Finaalinen lauseenvastike viittaa aina lauseen subjektiin, joten sitä ei voi käyttää passiivisessa lauseessa, vaikka vastaava sivulause alkaisi jotta-konjunktiolla ja merkitys olisi siten tavoitteeseen liittyvä.

Vrt.

Ymmärtääkseen klassista ajattelua Pekka lukee kesällä Platonin teokset.

Ymmärtääkseen klassista ajattelua luetaan Platonia.

Ensimmäinen virke on muodostettu oikein, koska Pekka on lauseen subjekti, joka tahtoo ymmärtää. Jälkimmäinen virke sen sijaan on väärin muodostettu, koska viitataan ihmisiin yleensä eli kyse on passiivista. Tällöin tulee käyttää jotta-lausetta.

Korjaus jälkimmäiseen: Platonia luetaan, jotta ymmärrettäisiin klassista ajattelua.

Oikein on sen sijaan muutamissa kiteymissä näkyvä ns. kvantum-rakenne, joka vastaa mikäli- eikä jotta-lausetta, esim. nähdäkseni, ymmärtääkseni kesäisin yleensä lomaillaan jne. Sitä voi käyttää passiivissakin, eikä sen tarvitse täyttää esitettyjä ehtoja.

Edellinen osio | Harjoitus lauseenvastikkeista