Subjektin ja predikaatin kongruenssi eli mukautuminen

Yleiskielessä predikaatti (persoonamuotoinen verbi) noudattaa tavallisesti subjektin (tekijää ilmaiseva sana) lukua ja persoonaa. Tällaista subjektin ja predikaatin mukautumista toisiinsa nimitetään kongruenssiksi.

Kongruenssin perussääntö on yksinkertainen:
Kun subjekti on yksikössä, predikaattikin on yksikössä.
Kun subjekti on monikossa tai kun nominatiivimuotoisia subjekteja on useita, predikaattikin tulee monikkoon.

On siis kirjoitettava seuraavasti:

Opiskelija valmistautuu tenttiin.
Opettajat laativat tenttikysymykset ja arvioivat suorituksia.
Kaino ja Tenho kirjoittavat esseen.
Me emme epäonnistu koskaan. (Kieltoverbikin mukautuu subjektin lukuun ja persoonaan.)

Kun subjektina on yksikkömuotoinen ryhmäsana (esim. joukko, ryhmä, joukkue, nuoriso, kansa, henkilöstö, yhteisö) tai yksikkömuotoinen lukusana, predikaatti tulee yksikköön.

Henkilöstö on tyytymätön työoloihinsa. (Subjektina ryhmäsana henkilöstö.)
Joukko opiskelijoita myhäilee takarivissä. (Subjektina ryhmäsana joukko.)
Kolme opiskelijaa on sairaana. (Subjektina yksikkömuotoinen lukusana.)

Nimenomaan subjekti määrää predikaattia, ja kongruenssi toteutuu silloinkin, kun subjekti sijaitsee kaukana predikaatista tai on predikaatin jäljessä.

Osa opiskelijoista juhlii tenttimenestystään kahvilassa. (Subjektina on osa.)
Monet juhlivat aamuyöhön. (Subjektina monikollinen monet.)
Moni myöhästyy. (Subjektina yksiköllinen moni.)
Tilannetta hankaloittavat huonot henkilöstösuhteet. (Subjekti monikossa --> predikaatti monikossa.)

Ohjelmointikielet luokitellaan kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko ne oliopohjaisia vai eivät. (Huomaa, että kieltoverbikin taipuu subjektin mukaisesti.)

Virheiden luokittelun avulla voidaan arvioida, johtuvatko löydetyt virheet kehitysprosessin puutteellisuuksista vai tehokkaasta testauksesta.

Kongruenssista kannattaa muistaa seuraavat erityistapaukset ja poikkeukset, jotka usein tuottavat kirjoittajille hankaluuksia.

1. Kun lauseessa on useita (rinnasteisia) yksikkömuotoisia subjekteja, predikaatti tulee monikkoon.	Aulis, Tenho ja Liisa hemmottelevat tentin jälkeen itseään maukkaalla pitsalla ja virvokkeilla.
Huomaa kuitenkin, että jos subjektien välissä on rinnastuskonjunktio tai tai joko – tai, predikaatti tulee yksikköön.	Aulis tai Tenho saa maksaa muhkean ravintolalaskun. Joko Pekka tai Tenho saa tilata taksin.
Jos lauseessa on useita eri persoonissa olevia subjekteja, ensimmäinen persoona voittaa muut ja toinen persoona voittaa kolmannen.	Aulis, Tenho, Liisa ja minä nautimme tentin jälkeen pitsaa ja virvokkeita. Liisa ja minä tilaamme taksin. Sinä, Aulis ja Tenho odotatte meitä yliopistolla.
2. Kun subjektina on monikkomuotoinen erisnimi (tarkoittamassa yhtä kokonaisuutta), predikaatti tulee tavallisesti yksikköön.	Pitäjän Sanomat pohdiskelee kaatopaikan sijoitusvaihtoehtoja. Yhdysvallat ei osallistu kokoukseen. Teekkaritorvet esiintyy yliopiston avajaisjuhlassa. Oulun Kärpät tavoittelee mestaruutta.
Jos monikkomuotoisen erisnimen monikollisuus (kokonaisuuden koostuminen osista) on etusijalla ja sitä halutaan korostaa, voi predikaatti olla monikossakin.	Färsaaret käsittävät 24 saarta. Teekkaritorvet täräytti(vät) lukuvuoden alkuun soitollaan.
Jos monikollinen subjekti ei ole erisnimi, predikaatti tulee tavallisesti monikkoon.	Valtiopäivät hyväksyivät lainmuutoksen. Puolustusvoimat aloittavat ~ aloittaa kovapanosammunnat Taipalsaarella. (Puolustusvoimat on niin lähellä erisnimeä, että yksikkökin on käypä.)
3. Predikaattiverbi tulee yksikköön monikollisen subjektin kanssa ns. eksistentiaalilauseissa, jotka ilmaisevat olemassaoloa, olemaan tulemista, olemasta lakkaamista, olotilan muutosta tai liikettä.	Luentosalissa on opiskelijoita. Omenapuissa on rupisia omenoita. Laatikossa on kengät.
Eksistentiaalilauseille on tyypillistä, että ne alkavat paikanilmauksella, niiden subjekti on yleensä predikaatin jäljessä ja subjektin tarkoite on uusi, tekstissä ennen mainitsematon. Eksistentiaalilauseiden predikaatti ilmaisee olemassaoloa, olemaan tulemista, olemasta lakkaamista, olotilan muutosta tai liikettä. Predikaatti on yksikön 3. persoonassa, vaikka subjekti olisikin monikollinen. Kun lauseessa on partitiivisubjekti, predikaatti on aina yksikön 3. persoonassa.	Puussa on omenoita. (Vrt. Omenat kasvavat puissa.) Vajassa on sukset. (Vrt. Sukset ovat vajassa.) Koneesta puuttuu lisävarusteet. (Vrt. (Nämä) lisävarusteet sisältyvät hintaan.) Omenamehupulloihin tulee etiketit. Kadulla vilisee naisia.
Huomaa, ettei lauseessa pidä käyttää sekä perusmuodossa (nominatiivissa) olevia että partitiivimuotoisia subjekteja samaan aikaan.	EI: Paikalla olivat rehtori, opettajat ja opiskelijoita. VAAN: Paikalla olivat rehtori, opettajat ja joukko opiskelijoita.
4. Omistusrakenteen (jollakin on jotakin) yhteydessä predikaatti on yksikössä, vaikka subjekti olisikin monikossa.	Uolevilla on tenttikirjat. Teekkareilla on tentissä laskimet. Sinulla on hyvät mahdollisuudet valmistua viidessä vuodessa.
5. Kun yksikkömuotoinen predikatiivi on lauseessa monikkomuotoisen subjektin edellä, predikaatti voi olla yksikössä tai monikossa. Tällaisissa predikatiivilauseissa predikaatin luku voi siis määräytyä joko subjektin tai predikatiivin (sijaitsee tyypillisellä subjektin paikalla) mukaan.	Suurin syy tyytymättömyyteen on ~ ovat pienet palkat. Mainoskampanjan tärkein kohderyhmä on ~ ovat nuoret aikuiset.
Huomaa, että predikatiiviadverbiaali ei määrää predikaatin lukua, vaan subjekti määrää predikaattia kongruenssin perussäännön mukaan.	Suurimpana syynä tyytymättömyyteen ovat pienet palkat. Mainoskampanjan tärkeimpänä kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset.
6. Jos subjektit kuuluvat läheisesti yhteen (muodostavat erottamattoman kokonaisuuden, ilmaisevat saman asian eri puolia), predikaatti tulee yksikköön.	Takapenkin hälinä ja pulina häiritsi kuljettajaa. Melske ja meteli vaimeni poliisin saavuttua paikalle.
7. Jos subjektina on sana puolet, predikaatti tulee yksikköön.	Puolet omistajista on ulkomaalaisia.
8. Kun subjektina on yksikkömuotoinen lukusana, predikaatti tulee kongruenssin perussäännön mukaan yksikköön.	Kolme opiskelijaa kirjoitti erinomaisen esseen. Neljä tuolia hajosi perjantaisessa rytäkässä.
Jos subjektina olevaan lukusanaan liittyy määrite, joka ilmaisee, että kyse on tietystä, tunnetusta joukosta, tai kun lukusanailmauksesta itsestään tai muuten käy ilmi, että kyse on tietystä (määräisestä, jäännöksettömästä) kokonaisuudesta, predikaatti tulee kuitenkin yleensä monikkoon.	Baltian kolme neuvostotasavaltaa päättivät erota Neuvostoliitosta. (Kyse on kaikista kolmesta Baltian neuvostotasavallasta. Niitähän oli vain kolme.) Perheen neljä tuolia hajosivat perjantaisessa rytäkässä. (Lukusanan edellä on genetiivimäärite. Perheellä oli vain neljä tuolia, ja ne kaikki hajosivat.) VRT. Neljä perheen tuolia hajosi. (Perheelle jäi vielä ehjiäkin tuoleja.) Kaksi supervaltaa neuvottelivat kriisin ratkaisemisesta. (Supervaltoja on kirjoittajan mukaan vain kaksi.) Kaksi supervaltaa neuvotteli kriisin ratkaisemisesta. (Supervaltoja on kirjoittajan mukaan enemmän kuin kaksi.) Kolme parasta opiskelijaa saa ~ saavat palkinnon. (rajoittava määrite: superlatiivi) Seuraavat kolme ohjetta ovat tärkeimmät. (määritteenä monikon nominatiivissa oleva sana seuraavat --> predikaatti monikkoon) Virren kaksi ensimmäistä/viimeistä säkeistöä puuttuu ~ puuttuvat uudesta painoksesta. (rajoittava määrite: ensimmäinen, viimeinen)
9. Subjektina kaikki
Jos subjektina on sana kaikki tarkoittamassa useita (laskettavissa olevia yksiköitä tai yksilöitä), predikaatti tulee monikkoon.	Kaikki (opiskelijat) suoriutuivat hyvin. Kaikki (työntekijät) ovat ansainneet palkankorotuksen. Kaikki (kynttilät/juhlijat) sammuivat.
Jos subjektina on sana kaikki merkityksessä 'puheena oleva t. kysymykseen tuleva kokonaan', predikaatti tulee yksikköön.	Kaikki katoaa. Kaikki paloi maan tasalle. Kaikki muuttuu.
10. Yhtä henkilöä teititeltäessä liittomuodon pääverbi on yksikössä.	Oletteko kiinnostunut tietokoneista? Oletteko saanut kutsun yrityksemme asiakasiltaan?
11. Passiivilauseen predikaatin liittomuodon apuverbi on yksikössä. Passiivilauseessa ei ole subjektia.	Kirjaston tietokoneet on tarkoitettu opiskelukäyttöön. (EI: ovat tarkoitettu) Lähteet on luokiteltu aakkosjärjestykseen tekijän mukaan. (EI: ovat luokiteltu) Vaatteet on suunniteltu huolellisesti. (EI: ovat suunniteltu)

© Esa Laihanen 2004

Harjoituksiin