ABCweb-prototyyppi | sivukartta |
Pääsivu | AKirjoittamisprosessi |
BTekstinhuolto |
CKielenhuolto |
Testiasema |
Oikeinkirjoitus | Lauseopillisia ilmiöitä | Vierasta vaikutusta |
PilkkuPilkkua käytetään tavallisesti erottamassa virkkeen eri lauseita tai lauseen osia toisistaan. Virkkeen lauseiden välinen pilkutusPilkutuksen pääsääntö: virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Pilkutuksen kannalta pitää tietää
Virke on kirjoitetun tekstin osa, joka alkaa yleensä isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Virke koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta. Lause on virkkeen osa, jossa on predikaatti. Predikaatti on eri aikamuodoissa ja eri moduksissa esiintyvä aktiivi- tai passiivimuotoinen verbi, joka on myöntö- tai kieltomuotoinen. Virkkeessä on yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaatteja. Seuraavan tekstinpätkän predikaatit on lihavoitu. Englanti ei ole suinkaan ensimmäinen kieli, joka on vaikuttanut suomen kieleen. Jo kaksituhatta vuotta sitten suomeen tuli runsaasti germaanisia lainoja. Paljon sanastoa on saatu myös balttilaisista kielistä, mutta ei pidä unohtaa venäjänkään vaikutusta. Slaavilaisista lainoista tunnemme mm. sanan ”toveri”, joka lainautui suomen kieleen tiettävästi 1800-luvulla. Tekstiesimerkissä on neljä virkettä ja seitsemän lausetta. Ensimmäinen ja viimeinen virke koostuvat lahdesta lauseesta, päälauseista ja sivulauseista. Toinen virke on yksilauseinen virke. Keskellä oleva virke koostuu kahdesta päälauseesta. Päälause on sellainen lause, joka voi esiintyä yksinäisenä virkkeenä. Päälauseita voi olla samassa virkkeessä myös useita erotettuna toisistaan pilkulla tai rinnastuskonjunktiolla, joita ovat mm. ja, sekä, sekä–että, -kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan, sillä. Sivulause ryhmitellään niiden alkusanan mukaan kolmeen ryhmään: relatiivilauseisiin, alistuskonjunktiolauseisiin ja kysyviin sivulauseisiin. Sivulause ei voi olla normaalissa asiatekstissä yksinään. Pilkku rinnastuskonjunktiolla erotettujen päälauseiden välissäPilkutuksen pääsääntö: Rinnastuskonjunktioita ovat mm. ja, sekä, sekä–että, -kä (liittyneenä kieltoverbiin, mm. eikä ’ja ei’, eivätkä ’ja eivät’), eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan, sillä. Jos lauseilla ei ole yhteisiä osia, lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Napoleon koki tappion vuonna 1815 Waterloon taistelussa Belgiassa, ja hänet karkotettiin Saint Helenan saarelle. Meksiko ei ole omavarainen energiantuotannossa, eikä sillä ole pitkälle kehittyneitä viljelymenetelmiä. Nämä testitulokset ovat vasta alustavia tuloksia, eivätkä ne todista vielä mitään lopullista. Räikkönen kohensi asemiaan englantilaisen keskeytettyä, eli hän sijoittui kilpailussa lopulta kuudenneksi. Tupakkamainoksissa oli usein kuva miehestä savuke kädessä, tai naistenkin mainostaessa savukkeita kuvaan oli liitetty muita miehisiä elementtejä, kuten autot. Onko Suomella enää haluakaan puhtaan hiihdon kehittämiseen, vai pitääkö koko laji unohtaa? Nuijasota alkoi Isossakyrössä, mutta pian se levisi muuallekin Pohjanmaalle. Tätä teoriaa ei ole voitu osoittaa todeksi, vaan pikemminkin voisi puhua edelleenkin vain oletuksesta. Kirkkoa ei saatu restauroiduksi vuonna 1941 kokonaan, sillä sodan jatkuminen aiheutti uuden keskeytyksen. Pilkutuksen 1.
poikkeussääntö: Lauseille yhteisiä osia ovat yhteiset lauseenjäsenet (subjekti, objekti, adverbiaali; sivulause, lauseenvastike). – Myös 1. ja 2. persoona sekä passiivi katsotaan lauseille yhteiseksi osaksi. Kurssi alkaa syyskuussa ja kestää kolme viikkoa. (subjekti kurssi yhteinen osa ja-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Eduskunta säätää ja tasavallan presidentti vahvistaa lait. (objekti lait yhteinen osa ja-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Onnettomuudet eivät ole vaatineet ihmishenkiä eivätkä aiheuttaneet ympäristötuhoja. (subjekti onnettomuudet yhteinen -kä-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Unkarin puolella Tonava jälleen kääntyy suoraan etelään ja virtaa Budapestin läpi. (adverbiaali Unkarin puolella ja subjekti Tonava sekä adverbiaali jälleen yhteisiä osia ja-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Leinosen (1999, 25) mukaan tilanne ei ole parantunut vaan se on entisen kaltainen. (adverbiaali Leinosen mukaan yhteinen osa vaan-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Jos rahan arvo pysyy ennallaan, niin talousarvio pitää paikkansa eikä jälkilaskuja tule. (koko jos-sivulause yhteinen osa -kä-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Presidentin ollessa estynyt hänen työstään huolehtii pääministeri ja ulkoministeri auttaa parhaansa mukaan. (lauseenvastike Presidentin ollessa estynyt yhteinen osa ja-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Samaa tyyliä käytettiin muussakin kuin savukemainonnassa ja mainontaa kohdistettiin selkeästi myös naisille. (passiivi yhteisenä osana ja-konjunktiollla yhdistetyille lauseille) Olimme olleet illalla myöhään kalastamassa ja siksi halusimme nukkua aamulla pitkään. (mon. 1. persoona yhteisenä osana ja-konjunktiolla yhdistetyille lauseille) Myös päälause voi olla yhteinen esimerkiksi kahdelle ja-konjunktiolla yhdistetylle selittävälle sillä-lauseelle, jolloin näiden välistä jää ja-sanan edeltä pilkku pois, vaikka muuta yhteistä osaa ei ole: Työtä oli kiirehdittävä, sillä olimme aikataulusta myöhässä ja (sillä) uhkasakko odotti. Pilkku pää- ja sivulauseen välissäSivulauseet ryhmitellään niiden alkusanan mukaan kolmeen ryhmään: relatiivilauseisiin, alistuskonjunktiolauseisiin ja kysyviin sivulauseisiin. Sivulause ei esiinny normaalissa asiatekstissä yksinään. Pää ja sivulauseen väliin tulee pilkku. Pilkutuksen pääsääntö: Relatiivilauseet alkavat relatiivipronomineilla joka tai mikä. Ne taipuvat substantiivien tavoin, esim. joka : jota : jossa jne.; mikä : mitä : missä jne. Näihin rinnastuvat myös sanat jolloin, jollainen jne. Heidän yhteinen kielensä on englanti, jota kumpikin osaa välttävästi. Häkkinen tuli kilpailussa kolmanneksi, mitä voi pitää lähes ihmeenä. Uudistukset toteutetaan vasta ensi vuonna, jolloin taloudellinen tilanne on parempi. Asian hoito kuuluu sosiaalilautakunnalle, jollainen tulee olla joka kunnassa. Alistuskonjunktiolauseet alkavat mm. jollakin seuraavista alistuskonjunktioista: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, mikäli, vaikka, joten, kuten, kuin (kuin ks. eriks. 7.2.4) sekä liittokonjunktioilla ennen kuin, ikään kuin, niin kuin jne.; ks. eriks. 7.2.2). Konjunktiot ovat taipumattomia sanoja. Luokan tytöt ovat toivoneet, että välillä olisi heidänkin vuoronsa voittaa. Jääkö metsään riittävän hyvä hirvikanta, jotta jahti voi jatkua ensi vuonnakin? Jotta saavuttaisimme menestystä, tulisi harjoittelun olla suunnitelmallista. Kilpailu jouduttiin peruuttamaan, koska pakkasta oli yli 25 astetta. Koska hankkeen pitää valmistua tämän vuoden aikana, lautakunta antoi luvan laajennustyön aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Talon omistaja oli sulatellut putkia kaasuliekillä, kun tuli karkasi talon rakenteisiin. Kun karhu taas tavoitettiin, sitä yritettiin saada hengiltä vaikeassa maastossa. Mies alkoi potkia maahan kaatunutta uhria, kunnes vahtimestari tuli väliin. Missä potilaat sitten hoidetaan, jos sairastuneiden määrä äkillisesti nousee? Jos olet ollut A-hepatiittipotilaaseen lähikontaktissa, tarvitset gammaglobuliinia. Työt aloitetaan ensi vuonna, mikäli hankkeeseen saadaan valtionapua. Mikäli veroprosenttia ei koroteta, voitaisiin korottaa erilaisia taksoja. Auton kuljettaja säilyi vammoitta, vaikka auton tulilasi hajosi törmäyksen voimasta. Vaikka alus kallistui parikymmentä astetta, se ei ollut vaarassa kaatua. Puheenjohtaja ei saapunut kokoukseen, joten pidimme sen keskenämme. Etelä-Savon liitto ei kannata vaalipiirien yhdistämistä, kuten jutussa kerrottiin. Kuten viime kokouksessa päätettiin, tässä kokouksessa ei käsitellä yhdistyksen henkilöstöasioita. Eräs kollegani rehentelee tiedoillaan ja taidoillaan, kuin hän olisi kaikkitietävä. Pelastajat elvyttivät uhria puoli tuntia, ennen kuin sydän saatiin toimimaan. Ennen kuin Dostojevski valmistui sotainsinöörikoulusta, hän oli jäänyt kerran luokalleen. Pääministeri käyttäytyy, ikään kuin vain hän tietäisi asiasta parhaiten. Suomen joukkue on loistokunnossa, niin kuin näimme eilisestä ottelusta. Niin kuin pääministeri kertoi, hän jättää hallituksen eronpyynnön huomenna. Kysyvät sivulauseet alkavat joko kysymyssanalla tai sanalla, jossa on -ko tai -kö-liitepartikkeli. Kukaan ei osannut selittää, mikä viimeöinen valoilmiö oli. Mikä lopullinen syy hänen irtisanoutumiseensa sitten oli, emme osaa sanoa. Liikenneopettaja osaa kyllä arvioida, mitä oppia itse kukin tarvitsee. Nyt selvitetään, miksi enneaikainen räjähdys tapahtui. Miksi kalaparvet liikkuvat juuri tammi-helmikuussa, on täysin selvittämätön asia. Tarvitaan selkeät säännöt, miten jokin jäsenmaa voi jättää unionin. Miten asiassa tämän jälkeen edetään, on seuraavan hallituksen asia. Täältä saatavat kokemukset osoittavat, millaiseen valvontaan pitää ryhtyä. Kyselyllä haluttiin selvittää, onko henkilökunnalla terveysongelmia. Onko tässä sitten mitään järkeä, on varsin aiheellinen kysymys. Samalla tutkittiin, parantaako sauvakävely iäkkäiden ihmisten terveyttä. Pilkku samanlaisten sivulauseiden välissäPilkutuksen 2. poikkeussääntö: Pilkku jää siis pois samanlaisten sivulauseiden välistä, jos niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio (ja, sekä, sekä–että, -kä, eli, tai, mutta, vaan, sillä). Tänään tuli vihdoinkin tieto, että pääsen opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja että saan kaiken lisäksi vielä asunnonkin Jyväskylästä. (rinnastuskonjunktio ja yhdistää kahta että-sivulausetta; jälkimmäisen että-konjunktion voisi myös jättää pois:) Tänään tuli vihdoinkin tieto, että pääsen opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja saan kaiken lisäksi vielä asunnonkin Jyväskylästä. Lintujen on saatava päivittäin suunnilleen painonsa verran ravintoa, jotta ne voivat kevättalvella lisääntyä tai jotta ne ylipäätään pysyvät edes hengissä. (rinnastuskonjunktio tai yhdistää kahta jotta-sivulausetta) Koska Stalin halusi keskittää itselleen lisää valtaa ja koska hän halusi päästä eroon kilpailijoista, hän kaatoi myös entisen liittolaisensa oikeistopuolueen. (rinnastuskonjunktio ja yhdistää kahta koska-sivulausetta) Pappikin on erehtyvä ihminen, joka hengittää samaa ilmaa kuin muut ihmiset ja joka on viimeisellä tuomiolla muiden ihmisten kanssa. (rinnastuskonjunktio ja yhdistää kahta joka-sivulausetta; jälkimmäisen joka-pronominin voisi myös jättää pois:) Pappikin on erehtyvä ihminen, joka hengittää samaa ilmaa kuin muut ihmiset ja on viimeisellä tuomiolla muiden ihmisten kanssa. Tiedän monta kirjailijaa, jotka ansaitsisivat huomiota Suomen ulkopuolellakin mutta joiden teokset vielä odottavat kääntämistä. (rinnastuskonjunktio mutta yhdistää kahta joka-sivulausetta; koska joka esiintyy taipuneena eri sijoissa – jotka, joiden –, se ei voi jäädä jälkimmäisestä lauseesta pois) Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, mikä on rakentamisen aloituksen ajankohta tai miten työn aikataulu on suunniteltu. (rinnastuskonjunktio tai yhdistää kahta kysymyssanoilla mikä ja miten alkavaa sivulausetta) Äänestyksen tulos riippuu siitä, kannattaako ympäristöpuolue eli vihreät Perssonin hallitusta vai äänestääkö se tyhjää. (rinnastuskonjunktio vai yhdistää kahta -ko-, -kö-liitteistä sivulausetta) Lisähuomautuksia lauseiden väliseen pilkutukseenLyhyiden lauseiden välinen pilkutusLyhyiden päälauseiden väliin ei tarvitse merkitä pilkkua, jos niitä sitoo rinnastuskonjunktio: Aurinko paistaa ja vettä sataa. Tuulee pohjoisesta mutta on lämmin. Pää- ja sivulauseenkaan väliin ei tarvita pilkkua, jos päälause on yksisanainen: Luulisi että tuollaisen asian tajuaa kuka tahansa. Tuntuu kuin alkaisi kohta sataa ja tulla ukonilma. Lauseiden rajalle osuvien konjunktioiden pilkutusJos lauseiden rajalla on kaksi konjunktiota peräkkäin, niiden väliin ei merkitä pilkkua. Voi pitää varmana, että jos palkkojen korotukseen ei suostuta, ammattiyhdistysväki lietsoo väkeään lakkoon. Palkoista on sovittu, ja vaikka ei olisi sovittukaan, ne maksetaan samansuuruisina kuin ennenkin. Huomenna on kaikilla luokilla ulkoliikuntaa, paitsi jos sataa, niin sitten on sisäliikuntaa. Kaksi tai kolmisanaisissa liittokonjunktiotapauksissa pilkku tulee yleensä konjunktioiden eteen painotussyistä joskus myös väliin. Aina ei ole kuitenkaan selvää, mikä konjunktio kuuluu mihinkin lauseeseen, eikä pilkutusta lainkaan tarvita. On parasta lähteä, ennen
kuin on liian myöhäistä. Rupesin juoksemaan, niin
että muut jäivät jälkeen. Lähden lomalle sitten
kun työni on valmis. Pronominialkuiset relatiivilauseella jatkuvat tapauksetJos virke alkaa demonstratiivipronominilla (tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne), jota selitetään relatiivilauseella tai että-lauseella, pilkkua ei merkitä pronominin jälkeen. Sivlauseen jälkeen pilkku kuuluu merkitä. Se joka ehtii ensiksi, saa tietenkin parhaan paikan. Tuo mitä puhut, haiskahtaa valheelta. Se että Suomi jäi kisassa viimeiseksi, johtui monestakin asiasta. Pilkutus kuin-sanan yhteydessäSanan kuin edelle merkitään pilkku, jos se aloittaa lisähuomautuksen kaltaisen sivulauseen. Tyttäreni vaikuttaa siltä, kuin hän olisi palavasti rakastunut. Jos kuin ilmaisee vertailua, sen eteen ei tule pilkkua. Näihin sopuvaaleihin tuli sitten ehdokkaita yhtä monta kuin on paikkoja kirkkovaltuustossa. Saavutus oli parempi kuin olisi saattanut odottaa. Eräiden sanaparien muodostamien rakenteiden pilkutusSanaparien mitä–sitä (sen), toisaalta–toisaalta, milloin–milloin, jotkut–jotkut yhteyteen kuuluu pilkku. Sitä enemmän paine kasvaa, mitä
lähemmäksi eduskuntavaaleja mennään. Nuorten väitetään toisaalta taas alkaneen kiinnostua politiikasta, toisaalta äänestysinnon väheneminen ei tue tätä näkemystä. Milloin hän oli kiinnostunut taidemaalauksesta, milloin taas keskittyi
harrastukseensa purjelentoon. Jotkut lahjoittivat runsaastikin
rahaa hyväntekeväisyyteen, jotkut eivät
antaneet mitään. Lauseen osien välinen pilkutusPilkku rinnasteisten lauseenosien erottimenaPilkkua käytetään rinnasteisten lauseen osien välissä, jos niitä ei yhdistä jokin rinnastuskonjunktio. Näin myös tekstin sisäisissä luetelmissa, joissa käytetään numeroita tai kirjaimia ja kaarisuljetta. Pakolaisalueella tarvitaan nyt erityisesti lääkkeitä, lääkäreitä, vettä,
ruokaa ja telttoja. Orientointivaiheessa kuvataan ennalta a) toiminnan tarkoitus, b) itse
toiminta ja c) sen solmukohdat ja muodot. Alakkain eroteltujen luetelmien rinnasteisten osien lopussa ei käytetä pilkkua eikä muitakaan välimerkkejä. Vain viimeisen kohdan jälkeen tulee piste. Viimeistä edellisen kohdan loppuun ei myöskään merkitä rinnastuskonjunktiota. Pekka Huusko (2002, 34) kritisoi muodollisia asteita mm. sen vuoksi, että ne 1) kangistavat opetusta 2) tekevät opetuksen epäkiinnostavaksi 3) korostavat tietojen osuutta 4) korostavat opettajakeskeisyyttä. Pilkku itsenäisten määritteiden erottimenaPilkkua käytetään kahden määritteen välissä, jos ne ovat rinnasteisia eli jos ne molemmat määrittävät itsenäisesti pääsanaa. Kirjan toinen,
uudistettu painos ’toinen ja nyt uudistettu painos’. Hän kertoi
myös toisen, hyvän vitsin (ensimmäinen ei ollut hyvä). Ylemmillä,
metsättömillä rinteillä paistaa jo aurinko (alemmat rinteet eivät ole metsättömiä vaan
metsäisiä). Myös kahden taipumattoman, rinnasteisen tittelin väliin tulee pilkku. Taipuvan ja taipumattoman tittelin väliin ei tule pilkkua. Tittelinä voi olla myös sanaliitto. (Tittelin taipuminen ks. xxx.) Toimistopäällikkö,
ekonomi Lasse Suokas piti avajaispuheen. Sihteerin
ekonomi Suokkaan laatima pöytäkirja tarkastettiin. 7.3.3 Pilkku lisähuomautusten erottimenaLauseeseen liittyvät irralliset lisähuomautukset erotetaan pilku(i)lla tai ajatusviivoin. Stalin, suuri
terroristi, jätti kansaan yhteiskunnallisen henkisen pahoinvoinnin. Suoria elämänohjeita
– tee niin tai näin, jos sinulla on vaikeuksia – ei pystytä antamaan. Myös ne lisähuomautukset, jotka alkavat esimerkiksi sanoilla esimerkiksi, kuten, toisin sanoen, erotetaan muusta lauseesta pilkulla, tarvittaessa kahden puolen. Huomautuksen edellä on mainittu sana, jota ilmauksella selvennetään. Sallittua on vain välttämätön ajo, esimerkiksi huoltoajo. Henkisiä toimintoja, kuten muistia, voidaan kehittää. Pilkku lauseenvastikkeen erottimenaLauseenvastikkeissa ei ole predikaattiverbiä, joten pilkutuksen pääsäännön mukaan niitä ei eroteta pilkulla. Jos virkkeen keskellä tai lopussa olevalla lauseenvastikkeella on lisähuomautuksen vivahde, sen voi erottaa muusta tekstistä pilku(i)lla. Virkkeen alussa olevaa lauseenvastiketta ei kuitenkaan eroteta pilkulla. Palattuaan pakkotyöstä Pietariin Dostojevski viimeisteli teoksensa
”Muistelmia kuolleesta talosta”. Puheensa
lopussa, päästyään viimeinkin
kiinnostaviin asioihin, johtaja valotti yrityksen taloudellisen tilanteen
kehittymistä. Pilkun muuta käyttöäPilkku lähdeviitemerkinnöissä ja lähdeluettelotiedoissaUseilla aloilla tekstiviitteissä ja alaviitteissä käytetään kirjallisuuslähteeseen viitattaessa julkaisun tms. ilmestymisvuoden ja sivunumeron välissä erottimena pilkkua, mutta myös kaksoispistettä käytetään. Koistinen (1999, 25) toteaa – –. – – (Koistinen 199, 25). Lähdeluettelossa pilkulla erotetaan julkaisujen tekijöiden nimet toisistaan niissä kohdin, kun ei käytetä &-merkkiä, sekä sukunimet etunimistä tai etunimien alkukirjaimista. Lisäksi on tapana kokoomateoksista, lehdistä ym. mainita sivunumerot, joilla artikkeli on. Ne kirjoitetaan lähdeluettelotietojen loppupuolelle pilkulla erotettuna esim. julkaisun kustantajasta, lehden nimestä ym. Ketonen, O. 1985. Tulevaisuudesta tietäminen. Teoksessa P. Malaska & M. Mannermaa (toim.) Tulevaisuuden tutkimus Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 9–21. Rutonen, M. 1996. Vaasassa on saatu isätkin mukaan. Opettaja 91, 8–9. Pilkku puhutteluissa ja lopputervehdyksissäKirjeen alun puhuttelun jäljessä käytetään pilkkua, mikäli varsinainen teksti aloitetaan pienellä alkukirjaimella. Hei, Hei Ulla Lopputervehdyksen jäljessä pilkkua ei käytetä. Parhain
terveisin ja iloisin kevään toivotuksin Pilkku desimaalipilkkunaLuvun desimaalin merkkinä on suomen kielessä pilkku. Tämä käytäntö on myös muissa Pohjoismaisissa kielissä ja Manner-Euroopassa. Pistettä käytetään teknisillä ja luonnontieteellisillä aloilla englannin mallin mukaan. Usein myös laskentaohjelmissa on desimaalin merkkinä piste. Tätä tapaa ei tarvitse noudattaa suomessa yleiskielisissä teksteissä. Haaksirikkoutuneesta laivasta valui 2,5 tonnia raakaöljyä mereen.. Tarvitsen 55,6 cm:n pituisen riman. Piin arvo on 3,14 sadasosan tarkkuudella. Euron arvo on 5,946 markkaa tuhannesosan tarkkuudella. Kellonajoissa minuutit ja sekuntien sadas- tai tuhannesosat erotetaan pilkulla: Hänen loppuaikansa 100 metrillä oli 10,25. Ohjaskelkkailun paras aika toisessa laskussa 1.40,202. Vuorokausi pitenee Maassa 0,000016 sekuntia vuodessa. |
Lisää aiheesta:
|