Yhteen ja erilleen kirjoittamisen pääsäännöt
Yhdyssanat kirjoitetaan yhteen.
Yhteen kirjoitetaan
|
|---|
1. kiistattomat ja selvät yhdyssanat (nominatiivimuotoinen substantiivi + substantiivi)
|
tiilitalo, työpaikka, virkamies, maksalaatikko, pöytäkirja, hiirikäsi
|
|---|
- Pitkiä ja usein myös epäselviä käsitehirviöitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.
|
Esimerkiksi jokin ammattikorkeakoulukokeiluhankeraporttiluonnos kannattaisi räjäyttää osiin ja purkaa helpommin ymmärrettävään muotoon.
|
|---|
- Huomaa, että yhdyssanoja ovat myös sellaiset yhdyssanat, joiden alkuosa on nominatiivimuotoinen erisnimi, lyhenne, rajakohtailmaus tai useiden sanojen muodostama sanaliitto.
|
Paavo-eno, Olga-mummo, Erika-kirjoituskone, Internet-liittymä,
Tiede 2000 -lehti, c-luokka, atk-tuki,
CD-ROM-levy (myös cd-rom-levy),
1–0-voitto, 20–25-vuotiaat,
Tuntematon sotilas -romaani,
avaimet käteen -toimitus,
antaa mennä -henki,
mies ja ääni -periaate
|
|---|
- Huomaa yhdysmerkin (lyhyt viiva) ja ajatusviivan (pitkä viiva) käytön periaatteet edellisissä tapauksissa. Yhdysmerkin käytöstä ks. tarkemmin kohta Yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa sekä yhdysmerkin ja ajatusviivan käytöstä perusteellisemmin kohta Välimerkit.
|
|---|
2. sanat, joiden jokin osa ei esiinny itsenäisenä sanana
|
ihmissuku, naispoliisi, uutisankka, iankaikkinen, epäpätevä, varhaiseläke, muurahaishappo, äkkikuolema
|
|---|
3. hellittely- ja säälittelysanat, joiden jälkiosana on raukka, paha, parka, polo, rukka, kulta, vainaja (jälkiosalla ei ole erityistä painoa)
|
poikarukka, vaimokulta, miesparka, tyttöpaha, Uuno-vainaja
|
|---|
4. sanat, joiden alkuosa on genetiivissä ja joilla on vakiintunut merkitys (terminluonteisia: alkuosa viittaa pikemmin lajiin kuin määräyksilöön; paljon tekijän- ja teonnimiä; paino alkuosalla)
|
sairaanhoitaja, hengenpelastaja, talonmies, penninvenyttäjä, koronkiskuri, karhunpalvelus, illanistujaiset, harjannostajaiset, veronkierto, rahanpesu, kananmuna, lampunvarjostin, saksanpaimenkoira, ranskanleipä
|
|---|
5. tekijännimet ja muut kuin
-minen-loppuiset teonnimet (myös muut kuin kohdassa 4 mainitut genetiivialkuiset)
|
vastaantulija, puolestapuhuja, työhönotto, maastakarkotus, välistäveto
|
|---|
6. paikannimet yleensä, ellei jokin erityinen syy edellytä erilleen kirjoittamista (Vrt. erilleen kirjoittamisen kohta 2.)
|
Kauppakatu, Oulujoki, Suomenlahti, Ahvenanmaa, Mustameri, Kuollutmeri, Kanariansaaret, Laihalantie, Mökinmäki, Pellonpää, Torpaojanmutka
|
|---|
7. adjektiivin sisältävistä ilmauksista vakiintuneet ja merkitykseltään erikoistuneet käsitteet ja termit, joiden määriteosa on nominatiivimuotoinen, sekä tavalliset yhdysadjektiivit
|
isoisä, märkäpuku, kuivamuona, vanhapiika, pitkäsiima, kevytmaito, Tyynimeri (paikannimi), pitkäperjantai, isojako
- Huomaa, että erikseen kirjoitettaessa edellä mainitun kaltaisten ilmausten käsite- tai termimäisyys häviää ja merkitys muuttuu.
Esimerkkejä yhdysadjektiiveista: vesitiivis, käyttövalmis, kivikova, pintakuiva, sysimusta.
|
|---|
- Jos substantiivia edeltää adjektiivi, ratkaisevat yhteen tai erilleen kirjoittamisen käsitemäisyys (ilmauksen merkitys), painotus ja tekstiyhteys. Adjektiivialkuiset yhdyssanat ovat vakiintuneita käsitteitä ja termejä.
|
|---|
- Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutuksessa on horjuntaa: osa taipuu myös alkuosaltaan, osassa taas alkuosa on taipumaton. Niin ikään osasta sanoja voidaan käyttää sekä alkuosaltaan taipuvaa että taipumatonta varianttia.
|
pitkäperjantaina tai pitkänäperjantaina, isojakoa tai isoajakoa, Isossa-Britanniassa, Uudellemaalle, vanhaankaupunkiin, mustaherukkaa tai mustaaherukkaa, raskasvetyä tai raskastavetyä, puolivälissä tai puolessavälissä, isoveljelle tai isolleveljelle, nuorelleparille
|
|---|
8. kaksitavuiset vahvistussanat toisen osan kanssa
|
typötyhjä, ypöyksin, vihoviimeinen, rutikuiva, supisuomalainen, upouusi, täpötäysi
- Huomaa kuitenkin: ani harva, ani harvoin, tuiki tärkeä, tuiki tavallinen.
|
|---|
9. useimmat -inen-loppuiset adjektiivit
|
|---|
a) nominatiivialkuiset adjektiivit, joiden alkuosana on (taipumaton) adjektiivi, lukusana tai pronomini
|
aikamoinen, huonotapainen, suurituloinen, ensikertainen, viimekesäinen, kokovuotinen, erikokoinen, viisikerroksinen, moniosainen, itseriittoinen
|
|---|
b) vakiintuneet genetiivialkuiset adjektiivit (alkuosana voi olla lyhyehkö adjektiivi, lukusana, pronomini tai substantiivi)
|
hyvännäköinen, ehdonalainen, tarkoituksenmukainen, kansantajuinen, suomenkielinen, tämänpäiväinen, kahdenkeskinen, kirkkaanpunainen, samansuuruinen
|
|---|
- Huomaa kuitenkin, että kyse on tavallisesti sanaliitosta, ellei yhdyssanan merkitys ole vakiintunut, ensimmäistä osaa painotetaan tai se on pitkähkö. (Vrt. erilleen kirjoittamisen kohta 6.)
|
omituisen näköinen, merkillisen oloinen, kananmunan kokoinen, kyseenalaisen tuntuinen
|
|---|
Erikseen voidaan niin ikään kirjoittaa pitkä tai outo alkuosa (vrt. käsitteisyys).
|
vaalean kellanruskea (käsite ja sitä edeltävä tarkentava määrite) VRT. vaaleankeltainen (yksi käsite)
velkasaneerauksen luonteinen järjestely (käsite ja sitä tarkentava määrite) VRT. veronluonteinen maksu (käsite)
|
|---|
10. yhdysverbit ja niistä muodostetut -minen-loppuiset substantiivit (Huomaa, että -minen-loppuiset substantiivit ovat muissa tapauksissa sanaliittojen osia; ks. erilleen kirjoittamisen kohta 5.)
|
allekirjoittaa, irtisanoa, koeajaa, allekirjoittaminen, irtisanominen
|
|---|
11. partisiippimuotoiset adjektiivit, joilla on kuvaannollinen erityismerkitys (Vrt. konkreetit merkitykset, jotka ovat sanaliittoja. Ks. erilleen kirjoittamisen kohta 4.)
|
asiantunteva (puhuja), haudanvakava (tunnelma), luotaantyöntävä (ihminen), ohikiitävä (hetki), kouriintuntuva (apu), viinaanmenevä (’juoppo’)
Kuitenkin sanaliittoina: tämän asian tunteva virkamies, ohi menevä ajoneuvo (konkreetit merkitykset).
|
|---|
12. -päin kirjoitetaan yhteen sitä edeltävän lyhyen adverbin kanssa (suunnan- tai paikanilmauksia, joissa suuntaa tai paikkaa ei tarkasti nimetä) (Vrt. erilleen kirjoittamisen kohta 10.)
|
alaspäin, ulospäin, ylhäältäpäin, sielläpäin, tuonnepäin, taaksepäin, poispäin
|
|---|
13. tietyt hajatapaukset (erikoistuneita merkityksiä, sulautuneita kokonaisuuksia yms.).
|
alinomaa, nimenomaan, jompikumpi, jotenkuten, edestakaisin, yhtäkkiä, parastaikaa, vastedes
|
|---|
|
Sanaliitot kirjoitetaan erikseen.
Erilleen kirjoitetaan
|
|---|
1. kielten nimet ja oppiarvot
|
suomen kieli, latinan kieli, venäjän kieli
filosofian ylioppilas (fil. yo.)
filosofian maisteri (fil. maist.) (vain luettelotekstissä isokirjaimisena FM)
tekniikan ylioppilas (tekn. yo.)
- Huomaa, että titteleitä lyhennettäessä välilyönti säilyy sanaliiton merkkinä, kuten edeltä käy ilmi.
|
|---|
2. paikannimet, joiden osana on erisnimi, yhdyssana, monikollinen sana, sanaliitto, ryhmää tai ihmisen rakentamaa paikkaa (teennöstä) merkitsevä sana tai joiden kumpaakin osaa painotetaan äännettäessä (Vrt. yhteen kirjoittamisen kohta 6.)
|
Laatokan Karjala, Atlantin valtameri, Brittein saaret, Minna Canthin katu, Otto Karhin puisto, Erkki Koiso-Kanttilan katu, Lokan tekojärvi, Saimaan kanava, Englannin kanaali
|
|---|
3. taipumattomat adjektiivimääritteet (kuten aika, ensi, eri, kelpo, koko, melko, pikku, tosi, viime) kirjoitetaan erilleen pääsanasta, elleivät ne yhdessä määrittämänsä sanan kanssa muodosta erityiskäsitettä tai ole -inen-loppuisen adjektiivin alkuosia
|
aika t. koko lailla, ensi kerralla (= seuraavalla kerralla; vrt. ensikerta = ensimmäinen kerta), ensi suudelma (= seuraava suudelma; vrt. ensisuudelma = ensimmäinen suudelma), kelpo ratkaisu, eri kokoa (vrt. erikokoinen), pikku virhe, viime kerralla (vrt. viimekertainen)
- Poikkeuksia: aikamies, pikkuhiljaa, pikkusisko.
|
|---|
4. määrite tms. + verbin nominaalimuoto (infinitiivi tai partisiippi), ei erityismerkitystä; samoin
-maton/-mätön-loppuiset adjektiivit
|
alla oleva, edellä mainittu, läsnä oleva, huomioon ottaen, lukuun ottamatta, sanoin kuvaamaton, merkille pantava, niin sanottu, yllä oleva, viimeksi mainittu
|
|---|
- Jos merkitys on kuvaannollinen (erityismerkitys), kyse on yhdyssanasta. (Ks. yhteen kirjoittamisen kohta 11.)
|
- Huomaa merkityserot: ohi menevä/kiitävä juna (konkreetti merkitys) VRT. ohikiitävä ajatus/hetki (abstrakti, kuvaannollinen, vakiintunut erikoismerkitys).
|
|---|
5. määrite + -minen-johdos (Vrt. yhteen kirjoittamisen kohta 10.)
|
olemassa oleminen, maalta muuttaminen, kotiin palaaminen
- Mutta: olemassaolo, maaltamuutto, kotiinpaluu.
|
|---|
6. vakiintumattomat -inen-loppuiset yhtymät (alkuosana substantiivi, jota seuraa
-inen-loppuinen adjektiivi)
(Vrt. yhteen kirjoittamisen kohta 9.)
|
- asetuksen mukainen, kiltojen välinen, päiväkirjan muotoinen, pöytäkirjan mukainen, opinto-oppaan mukainen
|
|---|
7. vakiintumattomat -lainen-loppuiset yhtymät (merkityksessä ’kaltainen’)
|
Matti Nykäsen lainen (mies)
|
|---|
8. kun- ja kuin-loppuiset yhdyskonjunktiot erilleen edeltävästä sanasta (Virheelliseen yhteen kirjoittamiseen vaikuttaa puhekielen malli.)
|
aivan kuin, ikään kuin, niin kuin, muuten kuin, niin kauan kuin, samoin kuin, toisin kuin, yhtä pitkä kuin, yhtä suuri kuin, aina kun, heti kun, silloin kun, sillä aikaa kun, samalla kun, sitten kun
|
|---|
9. sanaparit, joiden osana on partikkeli, sekä ilmaukset, jotka kokonaisuudessaan käsitetään partikkeleiksi (Nämä sanaliitot ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa, keinoa, suhtautumista, syytä tai muuta vastaavaa.)
| alun perin, ennen kaikkea, jonkin verran, kaiken kaikkiaan, kesken kaiken, muun muassa, niin ikään, sitä paitsi, sitä vastoin, suurin piirtein, varta vasten
- Yhteen kirjoitetaan kuitenkin seuraavat: alinomaa, jotenkuten, kutakuinkin, nimenomaan, pikkuhiljaa, päinvastoin, yksinomaan.
|
|---|
10. nomini + päin
(Vrt. yhteen kirjoittamisen kohta 12.)
|
kotiin päin, kioskilta päin, yliopistolta päin, Rovaniemelle päin
|
|---|
11. se- ja tämä-pronominit erilleen niitä seuraavasta postpositiosta (jälkisanasta)
|
sen jälkeen, sen sijaan, sen takia, sen vuoksi, siitä lähtien, tämän takia, tästä alkaen
|
|---|
12. yhdyssanoiksi vakiintumattomat vahvikeilmaukset (ani ja tuiki)
|
ani harva, ani harvoin, tuiki tavallinen, tuiki tärkeä
|
|---|
13. yleensä numerot lyhenteistä, symboleista ja kirjaimista.
| 75 prosenttia (75 %), 4 euroa (4 €)
|
|---|
|
© Esa Laihanen 2004
|
|---|
 Edellinen osio |
Seuraava osio
|
|