Virkkeenalkuinen kirjain

Virkkeet ja virkkeen kaltaiset tekstijaksot aloitetaan yleensä isolla alkukirjaimella. Virkkeen kaltaisia tekstijaksoja ovat predikaatittomat virkkeet ja muut vaillinaiset virkkeet sekä otsikot, vaikka niistä puuttuisi loppupiste.

Talo sijaitsee varsin kauniilla paikalla.
Minulleko lottovoitto?

Kerrostalo paloi Jyväskylässä
Palosta suuret vahingot

Tutkimuskielessä otsikkoja ovat myös mm. seuraavat:

• Lähteet
• Liite,
• Liitteet
• Liite 2. Tutkimuslupahakemus
• Kuva 1. Vienankarjainen nainen
• Kuvio 3. Tutkimusjoukon ikäjakauma
• Taulukko 4. Rakenteiden frekvenssit ja keskinäiset prosenttiset osuudet

Viitattaessa tekstissä liitteisiin, kuviin, kuvioihin ja taulukoihin ne kirjoitetaan pienellä, jolleivät ne aloita virkettä tai muodosta itse virkkeen kaltaista kokonaisuutta:

Tämän voi havaita kuvasta 1.
Tutkimusjoukon ikäjakauma on esitetty kuviossa 3.

8-vuotiaiden osuus on suurin (taulukko 3).
Tätä päähinettä käyttivät vain nuoret naiset (ks. kuva 1).

Murrepiirteen levinneisyysalue näkyy kartasta. (Liite 1.)
Hilkka on kansallispukuun kuuluva päähine. Tätä päähinettä käyttivät tuolloin vain nuoret naiset. (Ks. kuva 1.)

Virke aloitetaan pienellä alkukirjaimella, jos se alkaa pienikirjaimiseksi vakiintuneella lyhenteellä taikka mm. kielitieteen esityksissä tarkasteltavana olevalla kielenaineksella:

pH-arvoksi saatiin 4,2.
dB-mittauksissa on saatu korkeita arvoja.
mutta- ja vaan-konjunktiot ovat adversatiivikonjunktioita.

Sukunimeen kuulumattomat pienikirjaimiset etuliitteet af, de, von, van der jne. kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella. Von-etuliitteen lyhenne v. kirjoitetaan kuitenkin pienellä, jotta se ei sekaantuisi etunimen alkukirjaimen lyhenteeseen. Lyhennettä ei kuitenkaan kannata käyttää, sillä tilaa ei juuri säästy.

De Gaulle on aikanaan sanonut – –.
Von Strohmann mainitsee tutkimuksessaan – –.
v. Strohmann mainitsee tutkimuksessaan – –.

Kaksoispisteen jälkeen virke aloitetaan isolla kirjaimella, mikäli on kyse lainauksesta:

Rapola (1989, 23) kirjoittaa asiasta seuraavasti: ”Praesens succedens ilmoittaa tekemisen suhteessa nykyaikaan.”

Ellei ole kyse lainauksesta, on mahdollista aloittaa pienellä taikka isolla kirjaimella. Seuraavat esimerkit puhukoot puolestaan:

Annan aluksi yhden neuvon: kaksoispisteen jälkeen tulee pieni alkukirjain, mikäli kyseinen jakso ei ole lainausta.

Sitten annan kaksi muuta neuvoa: Kaksoispisteen jälkeen tulee kyseeseen isokin alkukirjain, jos tällainen jakso on useampivirkkeinen. Pientä alkukirjainta käytetään, jos kaksoispistettä seuraa ainoastaan yksi virke, joka ei ole lainausta.

Joskus on vaikea ratkaista, kuinka kauas kaksoispisteen vaikutus ylettyy, jos jakso on monivirkkeinen. Viime kädessä tekstiyhteys ratkaisee.

Asiakirjoissa on tapana kirjoittaa jokainen omalle rivilleen aseteltu asiakokonaisuus isolla alkukirjaimella.

Jyväskylän yliopisto
Suomen kielen laitos
Tutkija Pirjo Turunen
PL 35
40351 Jyväskylä

Juoksevassa tekstissä noudatetaan normaaleja oikeinkirjoitussääntöjä:

Seminaarin järjestää Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

Asiakirjoissa allekirjoituksen selvennyksen alapuolelle tuleva titteli kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Samalle riville kirjoitettaessa titteli tulee isolla alkukirjaimella.

Marianna Airaksinen
lehtori

Lehtori Marianna Airaksinen

Seuraava osio